syöpätutkimuksesta

Jarmo Wahlfors

Tutkimusjohtaja, Syöpäsäätiö

Toimin Syöpäsäätiössä tutkimusjohtajana eli vastaan säätiön tutkimusrahoitusprosessin kehittämisen lisäksi erityisesti syöpätutkimuksen tunnetuksi tekemisestä ja yhteistyöstä muiden alan toimijoiden kanssa. Koulutukseltani olen filosofian tohtori ja molekyylibiologian dosentti. Olen siis entinen syöpätutkija, joka viimeiset kymmenisen vuotta on toiminut muissa tehtävissä – tutkimuksen kehittämisen ja tutkimusrahoituksen parissa.

Vaikka ajat aktiivisena syöpätutkijana ja tutkimusryhmän vetäjänä ovatkin jo kaukana menneisyydessä, olen yhä intohimoinen tutkimuksen kannattaja ja puolestapuhuja. Syöpätutkimus on mielestäni keskeinen tekijä, joka määrittää syövän hoidon tason tulevaisuuden Suomessa.

Uudet ja paremmat hoidot voivat syntyä vain aktiivisen ja kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen kautta.

Kaiken syöpään liittyvän tutkimuksen elinvoimaisuus erityisesti riittävän rahoituksen myötä on siis hyvin merkittävä asia tulevaisuuden diagnostiikan, hoitojen ja syövän ennalta ehkäisyn kannalta. Vain riittävästi resursoitu tutkimus voi kukoistaa. Valitettavasti julkinen tutkimusrahoitus myös syöpätutkimukseen on edellisten hallitusten päätösten myötä kaventunut huolestuttavasti ja tätä vajetta Syöpäsäätiö muiden lääketiedettä tukevien säätiöiden kanssa pyrkii korjaamaan.

Syöpäsäätiön rahoituksella on merkittävä osuus suomalaisen syöpätutkimuksen tukemisessa.

Syöpäsäätiön rahoitus alan tutkimukselle on vuosien kuluessa kasvanut siten, että vuonna 2018 apurahoja jaettiin jo yli 7 miljoonan euron arvosta. Säätiön rahoitusta voivat hakea kaikki Suomessa toimivat alan tutkijat (sekä perustutkijat että potilaiden kanssa toimivat kliiniset tutkijat). Hakemusten arvioinnin suorittavat maamme kokeneimmat syöpätutkijat. Vain laadukkaimmat hankkeet päätyvät rahoitukseen. Tutkimusryhmät käyttävät Syöpäsäätiön rahaa niin tutkijoiden palkkoihin kuin muihin tutkimuskuluihin, kuten tarvikkeisiin ja analyysipalveluihin. Rahoitus voidaan käyttää lähes kokonaisuudessaan itse tutkimuksen kuluihin.

Vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä syöpätutkijoiden kaikesta tutkimusrahoituksesta Suomessa noin 20% tuli Syöpäsäätiöltä. Olemme todella merkittävä alan tukija ja pyrimme siihen, että tulevina vuosina

1. syöpätutkimuksen kokonaisrahoitus saadaan kasvuun ja
2. Syöpäsäätiön rooli rahoituksen kokonaisuudessa kasvaa.

Tähän on hyvät mahdollisuudet, mutta se edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä lahjoittajien, yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa.

Toivommekin aktiivista osallistumista säätiön kampanjoihin, joilla suuri osa jaettavasta tutkimusrahoituksesta kerätään.

Lisää tietoa säätiön tukemasta tutkimuksesta saa Syöpäsäätiön verkkosivuilta.

#roosanauha.fi   #näytätunteesi   #näytätukesi

ELLA     EMMI     ANITTA     KIRSI-MARIA     JOHANNA     VIDEOT     PALAUTE

Viisi naista. Viisi elämää. Viisi syytä tukea syöpätutkimusta.

Ella

Äitinsä ja isotätinsä syövälle menettäneen, itsekin rintasyöpään sairastuneen Ellan tulevaisuuden toiveita varjostaa BRCA1-geenimutaatio.

Emmi

Emmi sairastaa harvinaista sydänpussin mesotelioomaa. Rohkean onkologin avulla hän on saanut jatkoaikaa uusista immunologisista lääkkeistä.

Anitta

Anittan kohdunrungon syöpä hoidettiin, ja hän sai "terveen paperit", mutta bonusvammat jäivät. Hän on nostanut esiin syöpien eriarvoisuutta myös #toosanauhan nimissä.

Kirsi-Maria

Kirsi-Marialle perheonnen tuonut munanjohdin vei hänet myös syöpätivolin vuoristorataan. Hoitoputki on käynnissä, ja voimauttavinta on läheisten tuki.

Johanna

Syöpätutkijana Johanna ymmärtää, ettei levinnyt rintasyöpä ole parannettavissa. Hoitovasteen loputtua hänelle on löydetty jo monta jarruttavaa hoitoa.