POTILAAT KYSYVÄT

– Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors vastaa

Mistä potilas saa ymmärrettävää ja luotettavaa suomenkielistä tietoa syöpätutkimuksesta?

Yksi hyvä tietolähde on Syöpäsäätiön verkkosivusto, jonne kootaan ajankohtaista tietoa syöpätutkimuksesta ja säätiön rahoittamasta tutkimuksesta.

Joskus haaveillaan siitä, että lääketieteen avulla voitaisiin voittaa syöpä kokonaan. Onko se realistinen toive? Ihminenhän koostuu jatkuvasti jakaantuvista erilaisista soluista. Miten voisi olla mahdollista estää se, ettei yksikään solu koskaan jakaannu väärin, tai että terveet solut voisivat aina nujertaa syöpäsolut?

On totta, että eliöiden solut jakautuessaan automaattisesti altistuvat luentavirheille ja siten syövälle. Virheenkorjausjärjestelmä on tehokas, muttei täydellinen. Koska elämän aikana ihmisessä tapahtuu käsittämätön määrä solunjakautumisia, kasvaa pitkän iän myötä syövän mahdollisuus väistämättä. Asiaan voi toki osittain vaikuttaa omilla valinnoillaan (tupakoimattomuus on tärkein), mutta valitettavasti ihminen on sellainen luontokappale, jolle solujen pahanlaatuinen kasvu on aina mahdollinen.

Nykyteknologialla ei vielä voida päästä tilanteeseen, jossa kukaan ei enää sairastuisi syöpään. Sen sijaan jo nyt useat syövät voidaan havaita aiemmin, hoitaa tehokkaammin ja niiden uusiutuminen estää. Tämä edistyy huimin harppauksin tutkimuksen ansiosta ja on kohtuullista luottaa siihen, että tulevaisuudessa kukaan ei enää kuole syöpään, vaan siitä tulee hoidettava krooninen sairaus.

Voiko syöpä uusia, vaikka koko kasvain on poistettu leikkauksella? Miksi tietyt syövät leviävät usein tiettyihin elimiin?

Leikkauksella voidaan useimmiten poistaa kiinteä kasvain lähes kokonaan. On kuitenkin aina mahdollista, että muutama karkurisolu jatkaa kasvuaan ja muodostaa uusia kasvaimia. Tämä pyritään estämään leikkauksen jälkeisellä solumyrkky- ja sädehoidoilla.

Tietyistä kudoksista lähtöisin olevilla syöpäsoluilla on usein ominaisuuksia, jotka auttavat niiden leviämistä. Tätä tutkitaan aktiivisesti, sillä kaikkia asiaan vaikuttavia ominaisuuksia ei vielä tunneta.

Joskus alkuperäisen syövän sijaintipaikka vaikuttaa siihen, minne se pyrkii leviämään. Esimerkiksi suolistosyövän etäpesäkkeitä löydetään usein maksasta (joka sijaitsee siinä lähettyvillä).

Onko eri syövillä yhteys? Jos on sairastanut syövän, onko suurempi riski sairastua toiseen syöpään? Mistä mahdollinen suurentunut riski johtuu?

Syöpäsairaus ei sinänsä altista uusille kasvaimille, mutta joskus syövän hoidossa käytetty solumyrkky tai säteily voi tuottaa sivuvaikutuksena uusia kasvaimia. Tätä pyritään toki välttämään käyttämällä mahdollisimman sopivia annoksia.

On myös mahdollista, että elintavat tai ympäristö, jotka vaikuttivat alkuperäisen syövän syntyyn, voivat edistää uudenkin syövän syntymistä. Vrt. tupakointi ja keuhkosyöpä tai ruokavalio ja suolistosyöpä.

Millainen ruokavalio vähentää syövän uusiutumisen todennäköisyyttä? Vai onko sillä mitään merkitystä?

Yleisesti suositellaan ravitsemussuositusten mukaista, terveellisenä pidettyä ruokavaliota. Kasvisten määrän lisääminen ja punaisen lihan määrän vähentäminen ovat kokonaisterveyden kannalta edullisia valintoja, mutta tutkimusten mukaan siten voi myös pienentää ruoansulatuskanavan syöpien todennäköisyyttä.

Ruokavaliolla ei siis voi varmuudella estää syöpien syntymistä, mutta väärillä valinnoilla voi moninkertaistaa riskinsä sairastua.

Kuinka paljon tutkijan mielestä elintavat vaikuttavat esim. rintasyövän syntyyn, pois lukien tupakka ja alkoholi?

Terveellisillä elintavoilla on aina merkitystä syöpäalttiudelle – terveen ja hyväkuntoisen henkilön elimistön puolustusjärjestelmät toimivat yleensä paremmin ja kykenevät tehokkaammin poistamaan pahanlaatuisia soluja. Hyväkuntoiset ihmiset myös kestävät paremmin syöpähoitoja ja toipuvat sairaudesta nopeammin.

Valitettavasti syövän syntyyn vaikuttavat kovin monet tekijät, joihin emme voi vaikuttaa (perimän vaikutus, monet ympäristöaltisteet, huono tuuri solujen jakautuessa). Näin ollen elintapojen vaikutuksen osuuden arvioiminen luotettavasti on nykytietämyksellä mahdotonta.

Onko mitään toivoa, että levinneeseen rintasyöpään saataisiin parantavaa hoitoa?

Vaikka 9/10 rintasyöpään sairastunutta nykyisin voidaankin pelastaa, on edelleen jäljellä tuo murheellinen 10% eli aggressiivisesti leviävät rintasyövät, joihin tunnetut hoitomuodot eivät tehoa kunnolla. Näiden voittamiseksi tehdään Suomessa jatkuvasti merkittävää tutkimusta, jota Syöpäsäätiökin on tukenut jo pitkään erityisesti Roosa nauha -keräyksen tuotoilla.

Parantavaa hoitoa kaikkein hankalimpiin tapauksiin saadaan valitettavasti vielä odottaa, mutta maamme eturivin tutkijoista monet ovat keskittyneet aiheeseen ja laboratorioissa saadut tulokset ovat olleet lupaavia. Näitä tuloksia pyritään siirtämään hoitokäytännöiksi kliinisten kokeiden kautta niin nopeasti kuin mahdollista.

Miten harvinaisempia syöpätyyppejä tutkitaan? Ohittavatko yleisemmät syöpätyypit aina harvinaisemmat jaettaessa resursseja? Millaiset resurssit on Suomessa syöpätutkimuksessa?

Suomessa tutkitaan jonkin verran myös harvinaisempia syöpätyyppejä, mutta tosiaan lukumääräisesti eniten hankkeita kohdistuu yleisimpiin syöpiin, kuten rinta- ja eturauhassyöpään. Näiden syöpien tutkijoilta tulee eniten rahoitushakemuksia ja niitä Syöpäsäätiökin rahoittaa eniten.

Syöpäsäätiön rahoituksen myöntöperuste on aina ensisijaisesti tutkimushankkeen ja hakemuksen asiantuntijoiden toimesta arvioima laatu, ei tutkimuksen kohteena olevan syövän yleisyys tai harvinaisuus. Toisaalta on hyvä muistaa, että suurin osa säätiön rahoituksesta on aina kohdistunut hankkeisiin, joissa selvitetään yleisiä syövän syntyyn ja leviämiseen liittyviä seikkoja. Nämä tutkimukset hyödyttävät ennen pitkää kaikkia syöpäpotilaita.

Suomessa syöpätutkimus on laadukasta, arvostettua ja hyvin resursoitua verrattuna moniin tutkimusalueisiin. Tutkimusta tuetaan julkisen sektorin lisäksi monien säätiöiden ja lääketeollisuuden toimesta Tarkkoja lukuja on hankala määrittää, mutta vuonna 2018 Syöpäsäätiö jakoi tutkimukseen noin 7 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja yliopistosairaaloiden omat panostukset ovat huomattavasti suuremmat, samoin lääkeyritysten tuki kliinisiin tutkimuksiin.